vainaja

[ˈʋɑinɑjɑ]

  1. Kuollut ihminen.
    Esimerkiksi: Vainajien muistopäivä. Vainajien palvonta. Sankarivainajat. Järjestettiin hiljaiset hautajaiset vainajan toivomuksesta. Äitivainajani, äitivainaja sanoi aina, että - -.

Sanan alkuperä

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi). Englanniksi deceased

Katso myös: ruumisvaatteet, ruumisarkku, marras, arkkuhauta, käärinliina


Taivutus

yks. nom. vainaja, yks. gen. vainajan, yks. part. vainajaa, yks. ill. vainajaan, mon. gen. vainajien vainajain, mon. part. vainajia, mon. ill. vainajiin.

Synonyymisanakirja

vainaja

  1. edesmennyt, vainaa, kuollut, edesmennyt.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti late
decedent, departed
ranska défunt (m), feu, regretté (m), regrettée (f)
kreikka μακαρίτης (m)
unkari néhai
italia fu
latina abortus
puola zmarły (m), świętej pamięci
venäjä поко́йный
ruotsi avliden, framliden, hädangången

Sanonnat

"Hautajaiset seis, vainaja puuttuu."

"Kylliksi on minua jo surtu Nyt saa murhe päättyä vainaja ei vaikerruksista kostu mitään."

Riimisanakirja

vainaja rimmaa näiden kanssa:

  1. painaja, kankaanpainaja, kirjanpainaja, sankarivainaja, äitivainaja, isävainaja

Lisää riimejä

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Hki/Kallio jokunen vuosi sitten lehdessä kerrottiin että yksinäisen vainajan asunnosta löytyi 6k?
Mistä tulee sana vainaja?
Miten vainaja valmistettiin ikuisuuteen?
Mikä on vainaja latinan kielellä?



Läheisiä sanoja

vaimoihminen
vain
vainaa
vainaja
vainajainpalvonta
vainen