vanhin
adjektiivi
-
Järjestyksessä ensimmäinen tai iältään vanhin.
Kalle on sisaruksista vanhin.
Taivutus
yks. nom. vanhin, yks. gen. vanhimman, yks. part. vanhinta, yks. ill. vanhimpaan, mon. gen. vanhimpien vanhinten vanhimpain, mon. part. vanhimpia, mon. ill. vanhimpiin.
vanhin
adjektiivi
-
kunnioitusta nauttiva iäkäs henkilö, jonkinlaisen yhteisön johtaja
Esimerkkejä vanhin sanan käytöstä:
Heimon vanhimmat kokoontuivat pohtimaan, miten karkulaiset saataisiin kiinni.
Katso myös: kiasmi, nestor, septuaginta, riimukirjoitus, kantaisä
Synonyymisanakirja
vanhin
-
esikois-, patriarkka, ukko, hyvin vanhanaikainen henkilö.
Esimerkit
Hän on sisaruksista vanhin.
Kylän vanhin asukas on 102-vuotias.
Täällä on Suomen vanhin rakennus.
Käännökset
Sanonnat
"Kyllä sinulle vielä leipä kelpaa, ennenkuin vanhin poikasi kyntää."
"Leipä vanhin suken voeje."
"Ves vanhin veljeksistä, kiiski kaikista kaloista."
"Vesi vanhin voitehista."
Läheisiä sanoja
vanhentaa, vanhentua, vanheta, vanhin, vanhoillaan, vanhoillinen
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Suomen vanhin ub?
Maailman vanhin puu?
Maailman vanhin lps?
Suomen vanhin kummitusjuna?
Maailman vanhin asukas?
Kuka oli vanhin ihminen?
Suomen vanhin lalliomaalaus?
Maailman vanhin kummitusjuna?
Suomen vanhin kaupunki?