vanhentua

verbi

1. Muuttua vanhaksi tai vanhemmaksi, menettää ajan myötä arvoaan tai toimivuuttaan.

   Passi vanhentuu ensi vuonna.

Taivutus

yks. nom. vanhentua, yks. gen. vanhennun, yks. part. vanhentui, yks. ill. vanhentuisi, mon. gen. vanhentukoon, mon. part. vanhentunut, mon. ill. vanhennuttiin.

vanhentua

verbi

1. tulla vanh(emm)aksi

2. mennä umpeen tietyn ajan kulumisen vuoksi

3. oikeustiede syyteoikeuden meneminen umpeen, rangaistukseen tuomitsemisen esto tietyn ajan kuluessa umpeen tai rangaistuksen täytäntöönpano-oikeuden meneminen umpeen

Esimerkkejä vanhentua sanan käytöstä:

'Oletpa' sinä 'vanhentunut' sitten viime näkemän!

Sopimus 'vanhentui' aikoja sitten.

Luottokorttini 'vanhentuu' elokuussa.

Maksuhäiriömerkintä poistuu, kun velka 'vanhentuu'.

Kun rikoksesta säädetty kovin rangaistus on elinkautinen vapausrangaistus, rikos 'ei vanhennu' koskaan.

Katso myös: ikääntyä, rumentua, vanheta

Liittyvät sanat: vanheta

Synonyymisanakirja

vanhentua

1. vanheta, ikääntyä, kypsyä, tulla vanhaksi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Esimerkit

Ruoka voi vanhentua nopeasti ilman kylmäsäilytystä.
Vanhoilla mielipiteillä on tapana vanhentua.
Hän ei usko

Sanonnat

"Tietää liikaa on samaa kuin vanhentua ennen aikojaan (Venäläinen)."

Riimisanakirja

vanhentua rimmaa näiden kanssa:

pahentua, laihentua, ohentua, kohentua, karhentua, varhentua, jauhentua, tiuhentua, muhentua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vanhempi, vanhennus, vanhentaa, vanhentua, vanheta, vanhin