renki

renki

  1. maatalon vakituinen miespuolinen työntekijä agraarikaudella

Esimerkkejä renki sanan käytöstä:

'Rengin' työsuhde oli yleensä automaattisesti uudistuva ja sopimuskausi kesti kekristä kekriin. 'Rengille' kuului talosta täysi ylöspito.

Mikko Mattilan renki, oikea isäntärenki.

Sanan alkuperä

drengi, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi dräng. Englanniksi lad

Katso myös: isäntärenki, piika, millainen, tuli

Liittyvät sanat: kekri , muonamies , piika , päiväläinen

Synonyymisanakirja

renki

  1. maatyöläinen, apulainen, apumies.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sanonnat

"Joopa joo, sanoi renki päissään."

"Josei muuta saa nii eres sokerinpalan suuhunsa, sano renki ku hyppööltä kotia yksin palas."

"Kansa ylös! sano Lahen Jussi, vaekkei olt ku yks renki."

"Millainen isäntä, sellainen renki."

"Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä."

Riimisanakirja

renki rimmaa näiden kanssa:

palkkarenki, marenki, taksirenki, saapasrenki, isäntärenki

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rengasvuoka, renkaanheitto, renkaanvaihto, renki, renkitupa, renksu

Ehdota määritelmää