kimaltaa
verbi
-
loistaa kirkkaasti ja värisevästi valosta
Meri kimaltaa auringonvalossa.
Taivutus
yks. nom. kimaltaa, yks. gen. kimallan, yks. part. kimalsi, yks. ill. kimaltaisi, mon. gen. kimaltakoon, mon. part. kimaltanut, mon. ill. kimallettiin.
kimaltaa
verbi
-
välkkyä heijastuvaa valoa
Katso myös: kimmeltää, kimallella, kilottaa, hohtaa, välkkyä
Synonyymisanakirja
kimaltaa
-
kiiltää, kiilua, säihkyä, kimmeltää, hehkua, loistaa, säteillä, välkehtiä.
Esimerkit
Hänen silmänsä kimalsivat innostuksesta.
Järvi kimalteli kesäauringon valossa.
Lumi kimaltaa pakkasyön jälkeen kauniisti.
Käännökset
Sanonnat
"Onni on lasia, jos se kovin kimaltaa, se särkyy (Arabiankielinen)."
"Onni on lasia, jos se kovin kimaltaa, se särkyy."
Läheisiä sanoja
kimalle, kimallella, kimallus, kimaltaa, kimalteinen, kimaltelu