kimaltaa

verbi

  1. loistaa kirkkaasti ja värisevästi valosta

    Meri kimaltaa auringonvalossa.
Taivutus

yks. nom. kimaltaa, yks. gen. kimallan, yks. part. kimalsi, yks. ill. kimaltaisi, mon. gen. kimaltakoon, mon. part. kimaltanut, mon. ill. kimallettiin.

kimaltaa

verbi

  1. välkkyä heijastuvaa valoa

Katso myös: kimmeltää, kimallella, kilottaa, hohtaa, välkkyä

Synonyymisanakirja

kimaltaa

  1. kiiltää, kiilua, säihkyä, kimmeltää, hehkua, loistaa, säteillä, välkehtiä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen silmänsä kimalsivat innostuksesta.
Järvi kimalteli kesäauringon valossa.
Lumi kimaltaa pakkasyön jälkeen kauniisti.

Sanonnat

"Onni on lasia, jos se kovin kimaltaa, se särkyy (Arabiankielinen)."

"Onni on lasia, jos se kovin kimaltaa, se särkyy."

Riimisanakirja

kimaltaa rimmaa näiden kanssa:

sammaltaa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kimalle, kimallella, kimallus, kimaltaa, kimalteinen, kimaltelu