kimallella

verbi

1. välkkyä tai loistaa kevyesti liikkuen

   Kukat kimaltelivat aamukasteessa.

Taivutus

yks. nom. kimallella, yks. gen. kimaltelen, yks. part. kimalteli, yks. ill. kimaltelisi, mon. gen. kimallelkoon, mon. part. kimallellut, mon. ill. kimalleltiin.

kimallella

verbi

1. (frek) kimaltaa

Etymologia

skima-, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi skimra. Englanniksi shimmer

Katso myös: kiillellä, kimmellellä, päilyä, sädehtiä

Synonyymisanakirja

kimallella

1. kiiltää, kiilua, säihkyä, kimaltaa, kimmeltää, hehkua, loistaa, säteillä, välkehtiä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Järven pinta kimalteli auringonlaskussa.
Tähtien kimalle lempeässä yössä oli unohtumaton.
Jäiset oksat kimmelsivät valon osuessa niihin.

Käännökset

Riimisanakirja

kimallella rimmaa näiden kanssa:

puhallella, tallella, sivallella, vaellella, takellella, jokellella, sukellella

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kimalaiskuoriainen, kimalaispesä, kimalle, kimallella, kimallus, kimaltaa