kimalle

substantiivi

  1. hohtavuus, välkkynä tai säihke

    Järven pinnalla näkyi auringon kimalle.
Taivutus

yks. nom. kimalle, yks. gen. kimalteen, yks. part. kimalletta, yks. ill. kimalteeseen, mon. gen. kimalteiden kimalteitten, mon. part. kimalteita, mon. ill. kimalteisiin kimalteihin.

Katso myös: kimmelle, kimallus

Synonyymisanakirja

kimalle

  1. kajo, kiilto, pintaväreily, välkyntä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kimallus vedestä heijastui kauniisti.
Timantit kimalsivat kirkkaasti vitrinessä.
Hänen korvakorunsa kimaltelivat valossa.

Riimisanakirja

kimalle rimmaa näiden kanssa:

laidemmalle, pohjemmalle, rannemmalle, pinnemmalle, reunemmalle, vasemmalle, takavasemmalle, etuvasemmalle, talvemmalle

Lisää riimejä