onnellisuus
onnellisuus
substantiivi
-
(filosofia), (psykologia) mittapuu, jolla ihminen arvioi myönteisesti elämänsä laadun tarkastellessaan elämäänsä kokonaisuudessaan
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
englanti |
eudaemonia, eudaimonia bonheur blitheness happiness |
ranska | bonheur (m) |
saksa | Glück, Glücklichkeit (f) |
kreikka | ευτυχία (f), χαρά (f) |
unkari | boldogság |
italia | felicità (f), gioia (f), allegria (f) |
latina | laetitia (f), gaudium, felicitas (f) |
puola | szczęście, radość (f) |
romania | bucurie (f), fericire (f) |
venäjä | сча́стье, ра́дость (f) |
ruotsi | lycka, glädje, fröjd |
Sanonnat
"Onnellisuus ei johdu rikkaudesta, vaan siitä, että paljon toivoo ja rakastaa."
"Onnellisuus piilee muuttumisessa eikä saavuttamisessa."
Riimisanakirja
onnellisuus rimmaa näiden kanssa:
globaalisuus, feodaalisuus, ideaalisuus, irreaalisuus, adverbiaalisuus, aksiaalisuus, sosiaalisuus, asosiaalisuus, epäsosiaalisuus, spatiaalisuus
Läheisiä sanoja
onnellisesti, onnellistaa, onnellistuttaa, onnellisuus, onnellisuuspilleri, onnenaika