vuorotella

verbi

Vaihtaa vuorojärjestyksessä (määrävälein tai muu, tai muuta), vuorottaa.
Esimerkiksi: Kutoa raitoja neljää väriä vuorottelemalla.
tehdä jotakin vuoroin
vaihtua vuorojärjestyksessä, vaihdella.
Esimerkiksi: Vuorotella jonkun kanssa päivystyksessä. Vuorottelivat keskenään kahvinkeittäjinä. Peltojen ja metsien vuorotteleminen maisemassa. Matossa vuorottelee valkea raita sinisen kanssa.
Esimerkiksi: Vuorotellen vuoron perään, vuoroin. Ajoivat autoa vuorotellen. Kokoontuvat vuorotellen toistensa luona. Neule, jossa on vuorotellen valkeita ja mustia raitoja.

Katso myös: alternoida, vuoroittain, vuorottaa, vaihdella

Taivutus

1. inf. vuorotella, akt. ind. prees., yks. 1. vuorottelen, akt. ind. imperf., yks. 3. vuorotteli, akt. kond. prees., yks. 3. vuorottelisi, monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. vuorotelkoon, monikossa: akt. 2. partis. vuorotellut, monikossa: pass. imperf. vuoroteltiin.

Synonyymisanakirja

vuorotella

vaihdella vuoroja, vaihdella, heilahdella, hyppiä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti	rotate take turns alternate
venäjä	сменяться, чередоваться
ruotsi	turas om, växla, följa (på varandra, i tur)
saksa	alternieren
ranska	alterner
kreikka	εναλλάσσομαι

Riimisanakirja

vuorotella rimmaa näiden kanssa:

otella, jaotella, raotella, ehdotella, odotella, pudotella, kehotella, liihotella, liotella, tuijotella

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vuorostaan, vuorotahti, vuorotahtinen, vuorotella, vuorotervehdys, vuorottaa

Ehdota määritelmää