vuoro

vuoro

substantiivi

  1. jollekin määrätty määräaika, tai sallittu hetki teolle, esimerkiksi jonossa, pelissä tai keskustelussa

  2. työaika, työvuoro; aamuvuoro, iltavuoro, yövuoro

  3. merenkulku vahti

  4. urheilu vuorotteleva jakso joissakin peleissä kuten pesäpallossa

Esimerkkejä vuoro sanan käytöstä:

Kukin vuorollaan!

Kun on puheiden vuoro, niin puhutaan.

Puhu nyt asiaa, kun on sinun vuorosi kertoa mielipiteesi.

Nyt on sinun vuorosi lyödä kortti pöytään.

Loman jälkeen hän aloittaa puoleltapäivin ensimmäisen vuoronsa.

sisävuoro

Sanan alkuperä

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi). Englanniksi row, turn

Katso myös: vuoro-ote, vuorostaan, vuoron perään, vastavuoroon, erä

Liittyvät sanat: vuorottelu

Synonyymisanakirja

vuoro

  1. näytös, ohjelma, numero, kappale, ohjelmanumero, jakso, erä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Slangisanakirja

  • hugi

  • huki : Eiks se oo nyt jo mun huki.

  • tisuri: vuorotyöläinen

Esimerkit

"Kun sitten tuli paroni C:n vuoro selostaa kantaisiänsä, ilmeni, ettei hän tiennyt suvustaan yhtään mitään, ei sen aateloimisaikaa, ei historiikkiä, ei edes mistä heidän paroniutensa oli kotoisin."

"Sitten tuli taas Matin vuoro puhua."

Riimisanakirja

vuoro rimmaa näiden kanssa:

vapaavuoro, ruuhkavuoro, pikavuoro, saunavuoro, junavuoro, iltavuoro, laivavuoro, sunnuntaivuoro, vahtivuoro

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vuorivaahtera, vuorivanu, vuorivilla, vuoro, vuoro-ote, vuoroittain

Ehdota määritelmää