taistelu

Taisteleminen
kamppailu. sotatoimi, sotatoimet
sotatoimien yksittäinen ratkaisuvaihe.
Esimerkiksi: Ankara, verinen taistelu. Talvisodan taistelut. Koljonvirran taistelu. Taistelu Englannista. Yhdysvaltojen taistelu Tyynenmeren herruudesta Japania vastaan. Taistelun kulku. Taistelujen puhkeaminen. Itsenäisyystaistelu. Ilma-, meri-, katutaistelu. Tulitaistelu. Panssaritaistelu. Lähitaistelu. Puolustus-, ratkaisu-, tuhoamistaistelu. Ryhtyä, antautua taisteluun. Taistelu riehui kovana ja päättyi hyökkääjän tappioon. Voittaa taistelu. Kaatua taistelussa.
ponnistelu, kilpailu, ottelu.
Esimerkiksi: Taistelu leivästä. Taistelu olemassaolosta. Taistelu huumeita vastaan. Poliittinen taistelu. Vaali-, valta-, palkkataistelu. Urheilu
Esimerkiksi: Taistelu ravikuninkuudesta. Taistelu pallosta. Maalisuoralla alkoi ankara taistelu.
kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
Esimerkiksi: Käydä sisäistä taistelua. Henkien taistelu varsinkin voimakkaiden persoonallisuuksien välisestä henkisestä kamppailusta.

Katso myös: olemassaolo, ragnarök, laata, juoksuhauta, vetäytymistaistelu

Taivutus

yks. nom. taistelu, yks. gen. taistelun, yks. part. taistelua, yks. ill. taisteluun, monikossa: mon. gen. taistelujen taisteluiden taisteluitten, monikossa: mon. part. taisteluja taisteluita, monikossa: mon. ill. taisteluihin.