rikkoutua

verbi

  1. (rinnastetaan rikkoontua) mennä rikki, särkyä, pirstoutua, murskautua, hajota, katketa

  2. häiriintyä.
    Esimerkiksi: Patsas kaatui ja rikkoutui. Auto rikkoutui onnettomuudessa. Heidän välinsä rikkoutuivat. Tunnelma, rauha rikkoutui.

Katso myös: rikkoontua, rikkua, vaurioitua, rusentua, murskautua

Taivutus

1. inf. rikkoutua, akt. ind. prees., yks. 1. rikkoudun, akt. ind. imperf., yks. 3. rikkoutui, akt. kond. prees., yks. 3. rikkoutuisi, akt. imperat. prees., yks. 3. rikkoutukoon, akt. 2. partis. rikkoutunut, pass. imperf. rikkouduttiin.

Synonyymisanakirja

rikkoutua

  1. puhjeta, haljeta, särkyä, katketa, hajota, mennä rikki.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti chip off
break
separate
break open
fragment
ranska fragmenter, craquer
saksa fragmentieren, bersten
kreikka θρυμματίζω, σπάω
romania fragmenta, crăpa
venäjä разва́ливаться impf, развали́тьсяf
ruotsi spricka

Riimisanakirja

rikkoutua rimmaa näiden kanssa:

lakoutua, sakoutua, tahkoutua, kiihkoutua, lohkoutua, vauhkoutua, haaksirikkoutua, pilkkoutua, verkkoutua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rikkonainen, rikkoontua, rikkouma, rikkoutua, rikkoutuma, rikkua