rikkoontua

verbi

  1. = rikkoutua

Katso myös: rikkoutua

Taivutus

1. inf. rikkoontua, akt. ind. prees., yks. 1. rikkoonnun, akt. ind. imperf., yks. 3. rikkoontui, akt. kond. prees., yks. 3. rikkoontuisi, akt. imperat. prees., yks. 3. rikkoontukoon, akt. 2. partis. rikkoontunut, pass. imperf. rikkoonnuttiin.

Käännökset

Slangisanakirja

  • spragaa: rikkoontua / luhistua kasaan

Riimisanakirja

rikkoontua rimmaa näiden kanssa:

sohjoontua, ruhjoontua, lakoontua, tahkoontua, lohkoontua, vauhkoontua, ukkoontua, kokoontua, lommoontua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rikkomattomuus, rikkomus, rikkonainen, rikkoontua, rikkouma, rikkoutua