puhetapa

substantiivi

  1. Tapa, jolla ihminen puhuu.

    Hänen puhetapansa on hyvin kohtelias.
Taivutus

yks. nom. puhetapa, yks. gen. puhetavan, yks. part. puhetapaa, yks. ill. puhetapaan, mon. gen. puhetapojen puhetapain, mon. part. puhetapoja, mon. ill. puhetapoihin.

Katso myös: -paikkalainen, muukalaisvoittoinen, maneeristua, jäyhä, härnätä

Synonyymisanakirja

puhetapa

  1. kielenkäyttö, kieli, puheenparsi, murre, korostus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen puhetapansa on hyvin selkeä.
Puhetapa voi vaikuttaa ensivaikutelmaan.
Hän vaihtoi puhetapaansa yleisön mukaan.

Riimisanakirja

puhetapa rimmaa näiden kanssa:

liiketapa

Lisää riimejä