irrota

verbi

  1. Lähteä tai päästä irti jostakin, hellitä, kirvota


  2. Esimerkiksi: Mutteri, pyörä irtoaa. Irronnut kengänkorko. Huonosti irtoavat kalansuomut. Ote irtoaa. Nutturasta irronneet suortuvat. Puolueesta irronnut ryhmittymä. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
    Esimerkiksi: Ammatti, jossa leipä ei vähällä irtoa toimeentulo on tiukassa. Arkikielessä, arkikielinen
    Esimerkiksi: Sai irtoamaan [= onnistui saamaan aikaan] pienen hymyn. Alesta irtosi tavaraa halvalla. Varsinkin Urheilu onnistumisesta, sujumisesta.
    Esimerkiksi: Joukkueeltamme ei tänään irronnut. Vertaa: irtautua

Katso myös: irrottua, hilseillä, lehteillä, hervota

Taivutus

1. inf. irrota, akt. ind. prees., yks. 1. irtoan, akt. ind. imperf., yks. 3. irtosi, akt. kond. prees., yks. 3. irtoaisi irtoisi, monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. irrotkoon, monikossa: akt. 2. partis. irronnut, monikossa: pass. imperf. irrottiin.

Synonyymisanakirja

irrota

  1. lohjeta, rikkoutua, särkyä, murtua, katketa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti come off
divide, part, separate
venäjä развя́зываться impf, развяза́тьсяf, расстёгиваться impf, расстегну́тьсяf, разделя́ться
ranska séparer, se séparer
saksa sich trennen, auseinanderfallen
romania separa
ruotsi dela, splittra, söndra

Slangisanakirja

  • olla varaa jhkn : Irtoisko sult huntti siihe safkaan?

Riimisanakirja

irrota rimmaa näiden kanssa:

varrota

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

irreaalisuus, irrelevantti, irrokepaperi, irrota, irrotella, irrottaa


Ehdota määritelmää