intransitiivisuus

substantiivi

1. Verbin ominaisuus, jossa se ei vaadi objektia eli kohdetta.

   Intransitiivisuus on tärkeä käsite kieliopissa, kun tarkastellaan verbien käyttöä lauseissa.

Synonyymisanakirja

intransitiivisuus

1. kieliopillinen suhde.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Intransitiivisuus tarkoittaa verbin kykyä esiintyä lauseessa ilman objektiivista komplementtia. Esimerkiksi lauseessa 'Hän juoksee' verbi 'juoksee' on intransitiivinen, koska se ei vaadi lisätietoa siitä, mitä tai ketä juoksija kohtaa. Intransitiiviset verbit voivat kuvata tapahtumia, tiloja tai toimintaa, joka ei suoraan vaikuta toiseen osanottajaan. Kieliopillisesti intransitiivisuus on tärkeä käsite, joka auttaa ymmärtämään verbin rakennetta ja sen merkitystä lauseessa. Intransitiivisuuden vastakohta on transitiivisuus, jossa verbi vaatii objektin ollakseen täydellinen.

Käännökset

Riimisanakirja

intransitiivisuus rimmaa näiden kanssa:

impulsiivisuus, ekspansiivisuus, massiivisuus, passiivisuus, aggressiivisuus, progressiivisuus, eksklusiivisuus, negatiivisuus, provokatiivisuus, superlatiivisuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

intonaatio, intos, intoutua, intransitiivinen, intransitiiviverbi, intresantti