intransitiivinen

  1. (taivutus: intransitiivis/ta, -essa ja niin edelleen) kielitiede verbistä: joka ei saa objektia.

Katso myös: intransitiiviverbi, verbi

Taivutus

yks. nom. intransitiivinen, yks. gen. intransitiivisen, yks. part. intransitiivista, yks. ill. intransitiiviseen, monikossa: mon. gen. intransitiivisten intransitiivisien, monikossa: mon. part. intransitiivisia, monikossa: mon. ill. intransitiivisiin.

Synonyymisanakirja

intransitiivinen

  1. onzijdig.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti intransitive
ranska intransitif
saksa intransitiv
kreikka αμετάβατο
unkari tárgyatlan
italia intransitivo
latina intransitīvus
puola nieprzechodni
romania intransitiv
venäjä неперехо́дный
ruotsi intransitiv

Riimisanakirja

intransitiivinen rimmaa näiden kanssa:

refleksiivinen, impulsiivinen, ekspansiivinen, defensiivinen, offensiivinen, intensiivinen, massiivinen, passiivinen, regressiivinen, aggressiivinen

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

intonaatio, intos, intoutua, intransitiivinen, intransitiiviverbi, intresantti


Ehdota määritelmää