vuodenaika

vuodenaika

substantiivi

  1. vuoden osa, joka perustuu säätilan säännölliseen vaihteluun

Esimerkkejä vuodenaika sanan käytöstä:

Minusta kesä on mukavin 'vuodenaika'.

Ei tähän 'vuodenaikaan' yleensä näin kylmää ole.

Katso myös: sadeaika, auringoton, syksy, vieroittaa, kevät

Liittyvät sanat: vuodenaikamasennus

Synonyymisanakirja

vuodenaika

  1. kausi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Riimisanakirja

vuodenaika rimmaa näiden kanssa:

vuorokaudenaika, raskaudenaika, pakanuudenaika, nuoruudenaika, lapsuudenaika, onnenaika

Lisää riimejä

Ehdota määritelmää