vannotus
substantiivi
-
toiminta, jossa joku pakotetaan vannomaan
Vannotus tapahtui oikeuden edessä.
Taivutus
yks. nom. vannotus, yks. gen. vannotuksen, yks. part. vannotusta, yks. ill. vannotukseen, mon. gen. vannotusten vannotuksien, mon. part. vannotuksia, mon. ill. vannotuksiin.
Esimerkit
Vannotus suoritettiin seremoniallisesti.
Vannotuksen jälkeen kaikki olivat hiljaisia.
Hänelle vannotus oli tärkeä hetki.
Käännökset
| englanti |
(lv-inflection of) |
Riimisanakirja
vannotus rimmaa näiden kanssa:
painotus, tasapainotus, honotus, jonotus, saunotus
Läheisiä sanoja
vannoa, vannonta, vannottaa, vannotus, vannoutunut, vanttera
