vanhapiika
vanhapiika
substantiivi
-
vanhahtava|joskus halventava lapsuuden kodissa tai yksin asuva ikääntynyt nainen, joka ei ole ikinä ollut naimisissa
Katso myös: ikäneito, vanhapoika, vannoutunut
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
englanti |
old maid, spinster |
ranska | vieille fille (f) |
saksa | alte Jungfer (f) |
kreikka | γεροντοκόρη (f) |
unkari | vénkisasszony |
italia | zitella (f) |
puola | stara panna (f) |
venäjä | ста́рая де́ва (f), векову́ха (f) |
ruotsi | fröken, ogift kvinna, gammal ungmö |
Sanonnat
"Aika tavaran kaupittee, sano vanhapiika."
"Rahaa on, mutta se on tavarassa kiinni, sano vanhapiika."
"Vanhapiika kaalin surma."
"Vanhapiika on lähettämättä jäänyt kirje (Unkarilainen)."
Läheisiä sanoja
vanhanpojanvero, vanhansävyinen, vanhantyylinen, vanhapiika, vanhapoika, vanhastaan