vakiintua

verbi

  1. Tulla, jäädä vakinaiseksi, pysyväksi

  2. kiinteytyä, kiteytyä.
    Esimerkiksi: Vakiintunut tapa, tottumus, käsitys, käytäntö. Kieleen vakiintunut ilmaus. Vakiintunut termi.

  3. vakaantua, tasaantua.
    Esimerkiksi: Olot alkoivat vakiintua. Vakiintui ja meni naimisiin.

Katso myös: kiinnetä, vakaantua, rauhoittua, tasaantua, tasoittua

Taivutus

1. inf. vakiintua, akt. ind. prees., yks. 1. vakiinnun, akt. ind. imperf., yks. 3. vakiintui, akt. kond. prees., yks. 3. vakiintuisi, monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. vakiintukoon, monikossa: akt. 2. partis. vakiintunut, monikossa: pass. imperf. vakiinnuttiin.

Synonyymisanakirja

vakiintua

  1. rauhoittua, vahvistua, sitoutua (suhteessa).

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti puhekieltä To stabilize.
ranska s'enraciner
saksa Wurzeln schlagen
venäjä укореня́ться impf, укорени́тьсяf

Riimisanakirja

vakiintua rimmaa näiden kanssa:

kolhiintua, rouhiintua, fakkiintua, blokkiintua, parkkiintua, korkkiintua, lukkiintua, tukkiintua, laiskiintua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vakiasiakas, vakiinnuttaa, vakiinnutus, vakiintua, vakikävijä, vakinainen