tina

tina

  1. metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.

Sanan alkuperä

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro tina, pohjoissaame datni, ruotsi tinn. Englanniksi tin

Katso myös: tina-astia, tinanvalu, tinanvalanta, lehtitina

Liittyvät sanat: tinaus

Synonyymisanakirja

tina

  1. Sn, alkuainenumero 50, kovatina, tinaseos.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Slangisanakirja

  • tinaa: "naida" / olla sukupuoliyhteydessä : "Paljon tinasit, paljon pilasit, viimein kolvisi kylmeni"

  • tinanappi: poliisi

  • tinari: tinasotilas

  • tinassa: humalassa : Olikse äijä ihan tinassa?

  • tinuski: tinasotamies

Sanonnat

"Hävisi kuin tina tuhkaan."

"Katosi kuin tina tuhkaan."

Riimisanakirja

tina rimmaa näiden kanssa:

latina, munkkilatina, vulgaarilatina, kirkkolatina, platina, natina, patina, ratina, lehtitina

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

timpermanni, timpuri, timpurinkynä, tina, tina-astia, tinaesine

Ehdota määritelmää

Keskustelu