sointu
substantiivi
-
Useamman äänen muodostama harmonia
Pianisti soitti kauniin soinnun.
Taivutus
yks. nom. sointu, yks. gen. soinnun, yks. part. sointua, yks. ill. sointuun, mon. gen. sointujen, mon. part. sointuja, mon. ill. sointuihin.
sointu
-
musiikki harmonia
-
musiikki sävelten samanaikaisen soinnin yhteisvaikutuksena syntyvä äänivaikutelma, yhteissointi
Etymologia
Peräisin verbistä 'soida', tarkoittaen myös harmonista ääniryhmää
Katso myös: murtosointu, soinnullinen, perussointu, nelisointu, kolmisointu
Liittyvät sanat: akordi , harmonia , konsonanssi , dissonanssi , sointi , yhteissointi
Esimerkit
Tämä sointu tuo mieleeni kesän.
Opettelin kitaran perussoinnut.
Soitin lisäsi kappaleeseen uuden soinnun.
Käännökset
englanti |
chord tune |
ranska | accord, harmonie (f) |
saksa | Akkord, Harmonie (f), Einklang (m), Wohlklang (m), Cluster (m) |
kreikka | συγχορδία (f), αρμονία (f), αρμονικότητα |
unkari | akkord |
italia | accordo, armonia (f) |
puola | akord, klaster (m) |
romania | acord, armonie (f) |
venäjä | акко́рд (m), созву́чие, согла́сие, гармо́ния (f) |
ruotsi | ackord, harmoni |
latina | concentio (f) |
Riimisanakirja
sointu rimmaa näiden kanssa:
riitasointu, vokaalisointu, nelisointu, mollisointu, kolmisointu, duurisointu, murtosointu, perussointu, alkusointu
Läheisiä sanoja
sointi, sointinen, sointiväri, sointu, sointua, sointuanalyysi
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä