siunaus

substantiivi

  1. Jumalan suojeluksen tai hyväksynnän pyyntö tai siunaus.

    Ruoalle lausuttiin siunaus ennen ruokailua.
Taivutus

yks. nom. siunaus, yks. gen. siunauksen, yks. part. siunausta, yks. ill. siunaukseen, mon. gen. siunausten siunauksien, mon. part. siunauksia, mon. ill. siunauksiin.

siunaus

  1. uskonto julki lausuttu toivomus, jonka voimalla pyritään saamaan yliluonnollisella tavalla jokin hyvä kohtaamaan nimeltä mainittua kohdetta, esimerkiksi henkilöä, paikkaa, eläintä tai esinettä

  2. uskonto edellisen toteuttaminen, siunaaminen

  3. uskonto rukous, joka sisältää siunaamisen

  4. kuva asia, jonka vaikutuksesta seuraa jotakin hyvää

  5. arkikieltä hyväksyntä

Esimerkkejä siunaus sanan käytöstä:

Sade on 'siunaus' kuivalle maalle.

Etymologia

"Johtuu kristillisestä käsitteestä

Katso myös: apostolinen, omainen, rukoilla, herra

Liittyvät sanat: kirous

Synonyymisanakirja

siunaus

  1. rukous, benediktio, hyväksyntä, hyväksyminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Avioliitto sai vanhempien siunauksen.
Hänellä on elämässään suuri siunaus.
Pienten asioiden siunaus on merkityksellinen.

Riimisanakirja

siunaus rimmaa näiden kanssa:

ruumiinsiunaus

Lisää riimejä