seutukunta

substantiivi

1. Alueellinen ryhmä, joka koostuu useista kunnista.

   Suomen eri seutukunnat tekevät yhteistyötä aluekehityksessä.

Taivutus

yks. nom. seutukunta, yks. gen. seutukunnan, yks. part. seutukuntaa, yks. ill. seutukuntaan, mon. gen. seutukuntien seutukuntain, mon. part. seutukuntia, mon. ill. seutukuntiin.

seutukunta

1. Suomessa nykyään tilastoinnissa käytettävä maantieteellinen yksikkö, aikaisemmin aluehallinnollinen yksikkö, jota käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön aluepoliittisen tukialuejaon perusalueena; kukin koostuu muutamasta samassa maakunnassa sijaitsevasta kunnasta

Synonyymisanakirja

seutukunta

1. alue, paikkakunta, tienoo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Esimerkit

Hänen seutukuntansa on tunnettu kauniista maisemista.
Seutukunta tarjoaa hyviä palveluita asukkailleen.
Monikulttuurisuus lisää seutukunnan vetovoimaa.

Riimisanakirja

seutukunta rimmaa näiden kanssa:

haukunta, kukunta, sukukunta, neuvottelukunta, koulukunta, lippukunta, partiolippukunta, maaseutukunta

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

seuruu, seutu, seutukaava, seutukunta, seutuliikenne, seutulippu