ryhti

  1. Ihmisen (tai eläimen) asennon jäntevyydestä ja suoruudesta seistessä, liikkuessa ja istuessa.
    Esimerkiksi: Hyvä, huono ryhti. Kumara, suora, ylväs ryhti. Kohentaa, parantaa ryhtiään. Erikoismerkitys hyvä ryhti, ryhdikkyys.
    Esimerkiksi: Vanhus on säilyttänyt ryhtinsä.

  2. kankaan tai vaatekappaleen kuosista, muodosta.
    Esimerkiksi: Puku menetti pesussa ryhtinsä. Ryhtinsä pitävää kangasta.

  3. kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva: moraalinen lujuus, rohkeus, "selkäranka".
    Esimerkiksi: Moraalinen, henkinen ryhti. Hänessä oli ryhtiä toimia vakaumuksensa mukaan.

Katso myös: majesteettinen, ylväs, siveellinen, ylpeä, ponsi

Taivutus

yks. nom. ryhti, yks. gen. ryhdin, yks. part. ryhtiä, yks. ill. ryhtiin, mon. gen. ryhtien, mon. part. ryhtejä, mon. ill. ryhteihin.

Synonyymisanakirja

ryhti

  1. käytös, liikehdintä, arvokkuus, edustavuus, ulkonainen olemus, katsanto, olemus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti bearing
carriage, posture
saksa Gang (m), Haltung (f)
kreikka παράστημα, βάδισμα
italia portamento (m), postura (f)
venäjä сто́йка (f), оса́нка (f), похо́дка (f) qualifier gait

Esimerkit

"Suora, sotilaallinen ryhti."

"Se yö oli pitkä vasta! Tuli luokseni työmies tuollainen, jota taiturit maalaa ja etsaa: käsi puuskassa kantoi hän viittaansa, hymy suulla, ja ryhti grandezaa."

Riimisanakirja

ryhti rimmaa näiden kanssa:

vyyhti, lankavyyhti, ongelmavyyhti, köysivyyhti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ryhmätyöskentely, ryhmävakuutus, ryhmävoimistelu, ryhti, ryhtiliike, ryhtivika