rouskua

verbi

  1. Kovan ja hauraahkon aineen jatkuvan murtumisen aiheuttamasta äänestä.
    Esimerkiksi: Luu rouskui koiran hampaissa.

Katso myös: rousku, rouskahtaa

Taivutus

1. inf. rouskua, akt. ind. prees., yks. 1. rouskun, akt. ind. imperf., yks. 3. rouskui, akt. kond. prees., yks. 3. rouskuisi, akt. imperat. prees., yks. 3. rouskukoon, akt. 2. partis. rouskunut, pass. imperf. rouskuttiin.

Käännökset

Riimisanakirja

rouskua rimmaa näiden kanssa:

louskua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rouskahtaa, rouske, rousku, rouskua, rouskutella, rouskuttaa