rouske

rouske

substantiivi

  1. terävä ja rusahteleva ääni, joka syntyy kun jokin kova aines murskautuu tai hankautuu jotain kovaa vasten

Esimerkkejä rouske sanan käytöstä:

En kaipaa perunalastujen rousketta.

Sepeliköltä kantautui askelten rouske.

Kani popsii porkkanoita niin, että rouske vain kuuluu.

Katso myös: rouskutus

Liittyvät sanat: rouskua

Synonyymisanakirja

rouske

  1. narske, ratina.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Riimisanakirja

rouske rimmaa näiden kanssa:

louske

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rouhinta, rouhiutua, rouskahtaa, rouske, rousku, rouskua

Ehdota määritelmää