puomi

substantiivi

  1. Varrenomainen rakenne, joka liikkuu vaakasuorassa suunnassa, esimerkiksi nosturissa.

    Nosturi kääntyi ja puomi laajeni kirkkaana horisonttiin.
Taivutus

yks. nom. puomi, yks. gen. puomin, yks. part. puomia, yks. ill. puomiin, mon. gen. puomien, mon. part. puomeja, mon. ill. puomeihin.

puomi

  1. kulkuväylän sulkemiseen käytettävä, yleensä nouseva ja laskeva puu tai tanko

  2. merenkulku aluksen rikiin kuuluva keulanpuoleisesta päästään nivelellä mastoon tuettu pyöröpuu

  3. ratsastus esteratsastuksessa esteen yksittäinen puinen tanko; edellinen maassa käytettynä ratsastusharjoituksissa

  4. puiden lauttauksessa käytetty pitkä jono päistään toisiinsa lenkeillä yhdistettyjä tukkeja, uittopuomi

  5. varsi, johon voidaan kiinnittää esim. mikrofoni sen saamiseksi sopivalle etäisyydelle esittäjästä

Etymologia

Alun perin ruotsista 'bom'; tarkoittaa puista tai metallista rakennetta, joka voi toimia estenä.

buomi, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi bom. Englanniksi barrier

Katso myös: puomiliike, hevospuomi, rajapuomi, öljypuomi, puomivoimistelu

Liittyvät sanat: puksprööti

Synonyymisanakirja

puomi

  1. kalteri, kisko, palkki, tanko.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Puomi estää ajoneuvojen pääsyn tielle.
Vartija avasi puomin kulkijalle.
Puomin takana alkoi pitkä jono autoja.

Riimisanakirja

puomi rimmaa näiden kanssa:

rajapuomi, puolipuomi, hevospuomi, öljypuomi, lähtöpuomi

Lisää riimejä