pirstale
pirstale
substantiivi
-
pala; esimerkiksi savi- tai posliiniastian rikkoutumisesta syntynyt pala
Esimerkkejä pirstale sanan käytöstä:
Ruukku hajosi 'pirstaleiksi'.
Katso myös: säpäle, pirsta, siru, muru
Liittyvät sanat: pirstaloitua
Synonyymisanakirja
pirstale
-
sirpale, siru, palanen, osanen, säle.
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
| englanti |
fragment splinter |
| ranska | éclat (m), tesson (m), esquille (f), écharde (f) |
| saksa | Scherbe (f), Splitter (m), Schiefer (m) |
| unkari | cserépdarab glossottery, szilánk gloss glass, forgács, szálka |
| italia | coccio (m), scheggia (f) |
| puola | skorupa (m), odłamek (f), odłamek (m), drzazga (f), odprysk (m), rąbek (m) |
| venäjä | оско́лок (m), черепо́к (m) gloss esp. ceramic, ще́пка (f), зано́за (f) |
| ruotsi | skärva, flisa, sticka, fragment |
| kreikka | σκλήθρα (f), θραύσμα, qualifier wood ακίδα (f) |
| latina | assula (f), schidia (f) |
| romania | așchie |
Läheisiä sanoja
pirssi, pirssiauto, pirsta, pirstale, pirstaloitua, pirstoa