maankamara

maankamara

substantiivi

1. Maan kova pintakerros, joka koostuu kallioperästä ja maaperästä (erityisesti mantereisilla alueilla, käytetään erotuksena ilmakehästä)

Esimerkkejä maankamara sanan käytöstä:

Haluan pitää jalkani visusti 'maankamaralla', enkä siksi aio lentää Ruotsiin.

Palata maankamaralle, palata todellisuuteen.

Katso myös: ikirouta, mantu

Liittyvät sanat: maankuori

Synonyymisanakirja

maankamara

1. maanpinta, maaperä, peruste, syy, puitteet|p, kehys|s, runko|s, maattaa, maadoittaa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Riimisanakirja

maankamara rimmaa näiden kanssa:

kamara

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

maanjäristysaalto, maanjäristysmittari, maanjäristysoppi, maankamara, maankavallus, maankavaltaja

Ehdota määritelmää