kumoaa
verbi
-
poistaa tai mitätöidä jotain, kumota tai peruuttaa.
Oikeus kumoaa aiemman päätöksen.
Mitä tarkoittaa
Kumoaminen tarkoittaa jonkin asian, kuten päätöksen tai lain, mitätöimistä tai voimaantuloa. Se voi tapahtua oikeudellisessa kontekstissa, jossa tuomioistuin tai muu viranomainen voi kumota aikaisemman päätöksen tai lain. Kumoaminen voi liittyä myös tieteellisiin tai filosofisiin keskusteluihin, joissa aiemmat teoriat tai käsitykset voidaan kumota uusien todisteiden tai argumenttien perusteella.
Käännökset
| englanti |
taivutettu muoto |
Sanonnat
"Tämä lause kumoaa itsensä tai hetkinen, eipä kumoakaan."
"Tämä lause kumoaa itsensä… tai hetkinen, eipä kumoakaan."
Riimisanakirja
kumoaa rimmaa näiden kanssa:
peeaa, nugaa, haa, ahaa, jauhaa, huuhaa, kutiaa, jaa, ajaa, koeajaa
Liittyvät sanat
palautusmerkki, tasoitusmerkki, eiLäheisiä sanoja
kummitytär, kummitäti, kummoinen, kummuta, kumoamaton, kumoamattomasti