kulma

Varsinkin matematiikka kahden samasta pisteestä lähtevän säteen rajoittama tason osa.
Esimerkiksi: Terävä, tylppä kulma. Kahden janan välinen kulma. 45 o :n kulma. Kulman kärki, kyljet. Oikokulma. Komplementti-, suplementti-, eksplementtikulmat. Lähtö-, tulo-, kuvakulma. Olla suorassa [= 90 o :n] kulmassa jotakin vastaan. Suorat, jotka ovat keskenään 15 o :n kulmassa. Maan akseli on ratatason kanssa, ratatasoon nähden noin 67 o :n kulmassa. Potku pienestä kulmasta [= hyvin viistosta] kohti maalia. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
Esimerkiksi: Tarkastella asioita liian ahtaasta kulmasta suppeasta näkökulmasta, ahtaasti.
edellisen muotoinen esineen osien tai kahden esineen väli
taive, polveke.
Esimerkiksi: Rungon ja oksan välinen kulma. Seistä vartalo lantiolta kulmassa kulmaksi taivutettuna.
jonkin pinnan kahden erisuuntaisen reunaviivan tai jonkin kappaleen kahden tai useamman särmän yhtymäkohta
sellaiseen rajoittuva pinnan tai esineen osa
kulmaus, nurkkaus.
Esimerkiksi: Paperiarkin kulma. Huivinkulma. Torin kulmassa, kulmalla. Istua pöydän kulmalla. Erikoismerkitys rakennuksen tms. ulkonurkka ja varsinkin sen lähiympäristö, missä tie tai katu kulkee tai kaksi katua leikkaa toisensa.
Esimerkiksi: Koulun kulmalla. Kadunkulma. Marian- ja Hallituskadun kulmassa. Kääntyä kulmasta. Katosi kulman taakse.
osa tai puoli jotakin suurempaa aluetta, tienoo, seutu, kulmakunta, kolkka
taho, suunta.
Esimerkiksi: Pitäjän kaakkoiskulma. Oman kulman väkeä. Täällä meidän kulmalla, kulmilla. Uutisia maailman eri kulmilta. Tarkastella asiaa eri kulmilta puolilta, tahoilta, (näkö)kannoilta.
otsan ja ohimon välinen pään kohta
tavallinen, tavallisesti monikko, monikossa kulmakarvojen kohta, kulmakarvat.
Esimerkiksi: Loukkasi kulmansa. Seppele kulmillaan päässään. Tuuheat kulmat. Rypistää kulmiaan. Kyräillä alta kulmain, kulmiensa alta.

Sanan alkuperä

suomalais-ugrilainen kantakieli kulma; sukulaissanat viro kulm (brow). Englanniksi angle; forehead

Katso myös: kulma-aste, täyskulma, taitekulma, kovera, eksplementtikulma

Taivutus

yks. nom. kulma, yks. gen. kulman, yks. part. kulmaa, yks. ill. kulmaan, monikossa: mon. gen. kulmien kulmain, monikossa: mon. part. kulmia, monikossa: mon. ill. kulmiin.