korvakuulo

substantiivi

Kuuloaistiin liittyvä, korvan kautta tapahtuva äänien havainnointi.
Vanheneminen voi heikentää ihmisen korvakuuloa.

Taivutus

yks. nom. korvakuulo, yks. gen. korvakuulon, yks. part. korvakuuloa, yks. ill. korvakuuloon, mon. gen. korvakuulojen, mon. part. korvakuuloja, mon. ill. korvakuuloihin.

Katso myös: kuulo

Synonyymisanakirja

korvakuulo

kuuloaisti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen korvakuulonsa oli heikentynyt.
Kuulokoe mittasi korvakuuloa.
Korvakuuloa testattiin useilla menetelmillä.

Käännökset

englanti

The use of hearing as guide to do something; used only in the idiomatic expression (m).

''soittaa korvakuulolta

to play by ear|play by ear

Riimisanakirja

korvakuulo rimmaa näiden kanssa:

kuulo, ikäkuulo

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

korvakipu, korvaklinikka, korvakoru, korvakuulo, korvakäytävä, korvalappustereot