kohtu

kohtu

substantiivi

  1. (elimistö) naaraspuolisilla nisäkkäillä oleva lihaksikas elin, jonka sisällä sikiö kasvaa ja kehittyy

  2. murre kohtuu-, kohtuus

Sanan alkuperä

suomalais-permiläinen kokte; sukulaissanat viro koht (vatsa), pohjoissaame goattu (womb). Englanniksi womb

Katso myös: hystero-, keisarileikkaus, kohdunlaskeuma, sukupuolielin, metro

Liittyvät sanat: emä

Synonyymisanakirja

kohtu

  1. uterus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sanonnat

"Mitkä ovat kuukautiset? Kun siittiö ei löydä siemensyöksyä, niin kohtu tulee verenä ulos."

Riimisanakirja

kohtu rimmaa näiden kanssa:

lohtu

Lisää riimejä

Ehdota määritelmää