kettu

[ˈke̞t̪ːu]

  1. Koiran sukuinen hoikka, tuuheahäntäinen, tavallinen, tavallisesti punaruskea peto

  2. sen turkis.
    Esimerkiksi: Sini-, hopeakettu. Upea turkislakki kettua. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva: ovelasta, viekkaasta ihmisestä.
    Esimerkiksi: Viekas kuin kettu. Oikea kettu miehekseen. Hän on näissä asioissa vanha kettu kokenut ja taitava.

Sanan alkuperä

baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat muinaispreussi katto (kissa). Englanniksi fox

Katso myös: repolainen, tarhakettu, punakettu, tarhata, hopeakettu

Taivutus

yks. nom. kettu, yks. gen. ketun, yks. part. kettua, yks. ill. kettuun, mon. gen. kettujen, mon. part. kettuja, mon. ill. kettuihin.

Synonyymisanakirja

kettu

  1. Vulpes vulpes.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti Vulpecula
fox
red fox
ranska renard roux (m)
saksa Rotfuchs (m)
puola lis rudy (m)-an
venäjä ры́жая лиси́ца (f)
ruotsi rödräv, räv

Sanonnat

"Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista."

"Happamia, sanoi kettu pihlajan marjoista."

"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."

"Hyvä kettu ei koskaan syö naapurin kanoja."

"Jokainen kettu kantaa häntäänsä omalla tavallaan (Ranskalainen)."

Riimisanakirja

kettu rimmaa näiden kanssa:

hopeakettu, tarhakettu, platinakettu, punakettu, napakettu, sinikettu, yhteenlaskettu, kehäkettu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ketterästi, kettinki, ketto, kettu, kettufarmi, kettujahti

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mitä kettu syö?

Kysymykset Vastaukset.fi:ssä

Mitä kettu syö?
Mikä on kettu?
Missä kettu asuu?