kelka

substantiivi

1. Kelka on erityisesti talvella käytettävä kulkuväline, joka on yleensä valmistettu puusta tai muusta kestävästä materiaalista ja jota vedetään tai työntää.

   Lapset laskivat mäkeä kelkalla talvisessa maisemassa.

Mitä tarkoittaa

Kelka on perinteinen talvinen kulkuväline, joka on suunniteltu erityisesti lumessa liikkumiseen. Kelkat voivat vaihdella yksinkertaisista, käsin vedettävistä malleista monimutkaisempiin, joissa on ohjaus tai jopa moottori. Ne ovat suosittuja lasten ja nuorten keskuudessa, ja niitä käytetään usein mäenlaskuun tai lumisateen aikana. Kelkoissa on yleensä tasainen pohja, joka mahdollistaa liukumisen lumessa. Kelkoissa voi olla erilaisia muotoja ja kokoja, ja niitä valmistetaan usein puusta, muovista tai metallista.

Käännökset

Riimisanakirja

kelka rimmaa näiden kanssa:

velka, kunniavelka, kalavelka, kirjevelka, pankkivelka, pelivelka, tilivelka, univelka, happivelka, syntivelka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

keljumaisuus, keljusti, keljuttaa, keljuus, kelkka, kelkkailija