helma

helma

substantiivi

  1. paidan, hameen tms. vaatekappaleen tai muun alaosa mkuv

Esimerkkejä helma sanan käytöstä:

Lapset roikkuivat äitinsä helmoissa.

Pitkätakki on tavallisesti helmastaan halki.

Auton helmat olivat lommoilla.

Poika pakeni ja kätkeytyi metsän helmaan, jossa hän tunsi olonsa turvalliseksi.

Sanan alkuperä

sukulaissanat pohjoissaame healbmi. Englanniksi rim

Katso myös: helmus, kellohelma, hännys, kellottaa (2)

Liittyvät sanat: kellohelmainen

Synonyymisanakirja

helma

  1. peite, reuna.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sanonnat

"Suloinen on isän syli, äitin helma hempiämpi."

Riimisanakirja

helma rimmaa näiden kanssa:

aihelma, paidanhelma, hameenhelma, kellohelma, hienohelma, rimpsuhelma

Lisää riimejä

Ehdota määritelmää