halkea
verbi
-
jakautua tai murtua kahtia; halkeama tai murtuma.
Puu alkoi halkea kuivuessaan auringossa.
Liittyvät sanat: halkeama, halkeaminen, halkeamisreaktio.
Mitä tarkoittaa
Halkea on verbi, joka tarkoittaa jonkin asian jakautumista tai murtumista kahtia. Se voi viitata fyysiseen ilmiöön, kuten materiaalin murtumiseen tai halkeamiseen, mutta myös kuvaannollisesti, esimerkiksi suhteiden tai tilanteiden hajoamiseen. Halkeaminen voi tapahtua eri syistä, kuten lämpötilan muutoksista, paineesta tai materiaalin heikkoudesta. Luonnossa halkeamista esiintyy esimerkiksi kivissä, puissa ja muissa materiaaleissa, kun ne altistuvat äkillisille muutoksille tai rasitukselle.
Käännökset
| englanti |
taivutettu muoto |
Sanonnat
"Huokaa sydän, älä halkea!."
Riimisanakirja
halkea rimmaa näiden kanssa:
valkea, takkavalkea, helkavalkea, helavalkea, punavalkea, mustavalkea, aarrevalkea, pärevalkea, nokivalkea, sinivalkea
Läheisiä sanoja
halkaista, halkaisu, halkaisukirves, halkaisusaha, halkeama, halkeaminen
