armo

substantiivi

1. myötätunto tai armahdus

   Armo on tärkeä osa uskontoa.

Taivutus

yks. nom. armo, yks. gen. armon, yks. part. armoa, yks. ill. armoon, mon. gen. armojen, mon. part. armoja, mon. ill. armoihin.

armo

1. ansaitsematta saatu suosio, armahdus synneistä

Sanan alkuperä

see armas; sukulaissanat viro arm, karjala armo. Englanniksi mercy

Katso myös: autuuttaa, vapahtaja, armahtaa, siunaus, rauha

Liittyvät sanat: armelias

Synonyymisanakirja

armo

1. laupeus, armeliaisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Slangisanakirja

• armoton: erittäin hyvä / mahtava : Armottoman makeet sanat tos stygessä.

Esimerkit

Armo tuli yllätyksenä kaikille.
Hän pyysi armoa nöyrästi.
Armollisia tekoja muistellaan kauan.
Hän tunsi armoa sydämessään synnin jälkeen.
Armo sai hänen uudestisyntymään.

Riimisanakirja

armo rimmaa näiden kanssa:

tarmo, toimintatarmo, työtarmo

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

armeliaisuus, armelias, armias, armo, armoinen, armoitettu

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mitä on armo ?

Kysymykset Vastaukset.fi:ssä

Mikä on armo-oppi ?