armo

Vapautus rangaistuksesta tai sen lievennys, armahdus, anteeksianto, sääli.
Esimerkiksi: Rukoilla, pyytää, anoa armoa. Antaa armon käydä oikeudesta. Vihollinen ei tuntenut armoa. Armotta armoa antamatta, sääli(mä)ttä
auttamattomasti. Rikokset paljastettiin armotta. Jäi armotta viimeiseksi.
suosio jota joku (vallanpitäjä) osoittaa alaiselleen
alentuva suopeus.
Esimerkiksi: Sai viran hallitsijan armosta. Päästä jonkun armoihin. Ottaa armoihinsa. Saada armo jonkun silmissä. Hän tervehti meitä kuin armosta.
(uskonnollisessa kielenkäytössä) Jumalan osoittama ansaitsematon anteeksiantava rakkaus ihmisiä kohtaan.
Esimerkiksi: Oppi synnistä ja armosta. Saarnata armon evankeliumia. Päästä armon osallisuuteen. Armon vuonna Herran vuonna, anno Domini. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
Esimerkiksi: Puhuja Jumalan armosta erinomainen, armoitettu puhuja.
Esimerkiksi: Armoilla, armoille jostakin täysin riippuvaisena, täysin jonkin vallassa. Lentokone joutui kaappaajan armoille. Elää toisten armoilla. Vene ajelehti tuulen armoilla.
entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusana.
Esimerkiksi: Teidän armonne!

Sanan alkuperä

see armas; sukulaissanat viro arm, karjala armo. Englanniksi mercy

Katso myös: autuuttaa, vapahtaja, armahtaa, siunaus, rauha

Taivutus

yks. nom. armo, yks. gen. armon, yks. part. armoa, yks. ill. armoon, monikossa: mon. gen. armojen, monikossa: mon. part. armoja, monikossa: mon. ill. armoihin.