alkua
substantiivi
-
Alun tai alkuperän merkitys; se, mistä jokin alkaa tai mistä jokin on peräisin.
Kokouksen alkua odotettiin innolla.
Esimerkkejä alkua sanan käytöstä:
ennen ajanlaskun alkua
Liittyvät sanat: alkuaan, alkuaika, alkuaine, alkuaste, alkuasukas, alkuasukasheimo.
Mitä tarkoittaa
Alkua tarkoittaa useimmiten jonkin prosessin, tapahtuman tai ajanjakson alkupistettä. Se voi viitata esimerkiksi aikaisempaan vaiheeseen tai alkuperään, josta jokin on lähtöisin. Alkua voidaan käyttää monissa eri konteksteissa, kuten kirjallisuudessa, historiassa tai luonnontieteissä, ja se voi viitata sekä konkreettisiin että abstrakteihin asioihin. Esimerkiksi tarinan alkua voidaan tarkastella sen juonen kehityksen kannalta, kun taas tieteessä alku voidaan nähdä tutkimuksen tai kokeen ensimmäisenä vaiheena.
Käännökset
| englanti |
taivutettu muoto |
Sanonnat
"Pimeässä äidin kätköissä ihmeitä Hiljaisuuden sanattomassa maailmassa liikettä Turvassa kohdun lämpimässä kasvua Tulossa elämään ja hengittämään saastesavussa Pysy uumenissa, ettet näkisi lopun alkua Maria."
"Pimeässä äidin kätköissä ihmeitä Hiljaisuuden sanattomassa maailmassa liikettä Turvassa kohdun lämpimässä kasvua Tulossa elämään ja hengittämään saastesavussa Pysy uumenissa, ettet näkisi lopun alkua."
Riimisanakirja
alkua rimmaa näiden kanssa:
raakua, kiekua, hehkua, hihkua, tihkua, hohkua, uhkua, puhkua, kaikua, raikua
Liittyvät sanat
alumpana, alku, ajanlasku, marginaali