kettu

kettu

  1. (eläintiede) punakettu, koko Suomessa esiintyvä, tavallisesti väriltään punaruskea, koiraeläinten heimon laji (takso|Vulpes vulpes).

  2. ketun nahasta valmistettu turkis

  3. yleisnimitys ja muiden heimon ja lähiheimojen lajien nimissä

  4. kuva ovela ja viekasluontoinen ihminen, joka kulkee ”ketunhäntä kainalossa”

Esimerkkejä kettu sanan käytöstä:

Kettu on tuuheahäntäinen, kokonaispituudeltaan liki 130 cm, josta hännän osuutta jopa 50 cm.

Kettulakki on kaunis katsella naisella ja miehellä.

Kettujen vienti ulkomaille.

Klaus on aikamoinen kettu.

vanha kettu

Sanan alkuperä

baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat muinaispreussi katto (kissa). Englanniksi fox

Katso myös: repolainen, tarhakettu, punakettu, tarhata, hopeakettu

Liittyvät sanat: repo , repolainen

Synonyymisanakirja

kettu

  1. Vulpes vulpes.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sanonnat

"Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista."

"Happamia, sanoi kettu pihlajan marjoista."

"Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista."

"Hyvä kettu ei koskaan syö naapurin kanoja."

"Jokainen kettu kantaa häntäänsä omalla tavallaan (Ranskalainen)."

Riimisanakirja

kettu rimmaa näiden kanssa:

hopeakettu, tarhakettu, platinakettu, punakettu, napakettu, sinikettu, yhteenlaskettu, kehäkettu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ketterästi, kettinki, ketto, kettu, kettufarmi, kettujahti

Ehdota määritelmää