yliherruus
substantiivi
-
Yliherruus tarkoittaa hallintaoikeutta tai valtaa, joka on jonkin tahon ylitse tai ylivertainen. Se voi viitata myös erityiseen asemaan tai valtakunnalliseen valtaan.
Yliherruus tarkoitti aikanaan, että yksi valtio hallitsi useita muita alueita.
Mitä tarkoittaa
Yliherruus on käsite, joka liittyy hallintoon ja valta-asemaan, erityisesti historiallisessa kontekstissa. Se voi viitata valtion, johtajan tai muun auktoriteetin ylivaltaan yli muiden. Yliherruus on ollut merkittävä käsite monissa historiallisissa valtakunnissa ja imperiumeissa, joissa yksi valtio tai johtaja on hallinnut laajaa aluetta tai useita kansoja. Tällaisissa tapauksissa yliherruus voi myös tarkoittaa suvereniteettiä tai valtiollista itsenäisyyttä suhteessa muihin valtioihin.
Käännökset
| englanti |
suzerainty |
Riimisanakirja
yliherruus rimmaa näiden kanssa:
herruus, ilmaherruus, kauppaherruus, meriherruus
Läheisiä sanoja
ylienkeli, yliherkkyys, yliherkkyysreaktio, yliherkkä, ylihinta, ylihoitaja
