yläkonjunktio

substantiivi

1. Yläkonjunktio on kielitieteessä konjunktio, joka yhdistää lauseita tai lausekkeita, joilla on sama päälausetyyppi.

   Yläkonjunktio ja yhdistää kaksi itsenäistä lausetta.

Synonyymisanakirja

yläkonjunktio

1. konjunktio.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Yläkonjunktio (tai koordinatiivinen konjunktio) on kielitieteellinen termi, joka viittaa konjunktioihin, jotka yhdistävät samanlaisia lauseita tai lausekkeita. Esimerkiksi suomen kielessä yleisimmät yläkonjunktiot ovat 'ja', 'tai' ja 'mutta'. Yläkonjunktioita käytetään lauseiden tai lausekkeiden yhdistämiseen siten, että niiden merkitys säilyy itsenäisenä, mutta ne voivat muodostaa yhdessä laajempia merkitysyhteyksiä. Esimerkiksi lause 'Hän meni kauppaan ja osti maitoa' yhdistää kaksi toimintoa, jotka molemmat ovat itsenäisiä ja merkityksellisiä, mutta yhdessä ne luovat kokonaiskuvan henkilön toimista.

Käännökset

Riimisanakirja

yläkonjunktio rimmaa näiden kanssa:

funktio, reaalifunktio, symbolifunktio, eksponenttifunktio, konjunktio, disjunktiivikonjunktio, rinnastuskonjunktio, alistuskonjunktio, punktio, lumbaalipunktio

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

yläkerta, yläkierre, yläkierrelyönti, yläkierteinen, yläkoukku, yläkoulu