viha

viha

  1. jotakin tai jotakuta kohtaan tunnettu äärimmäinen antipatia, tuohtunut ja/tai pahansuopainen vastenmielisyyden tunne; syvä suuttumus t. kiukku

Esimerkkejä viha sanan käytöstä:

Viha saa aikaan pahansuopaisuutta.

Anna hänen vihansa laantua.

Sanan alkuperä

suomalais-permiläinen wisa; sukulaissanat viro viha, karjala viha. Englanniksi anger

Katso myös: viha-rakkaussuhde, vihoissaan, vihoissa, rotuviha, ihmisviha

Liittyvät sanat: humalaviha , viinaviha , õlleviha

Synonyymisanakirja

viha

  1. raivo, suuttumus, kiukku.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Slangisanakirja

  • giri: vihainen

  • jurnu: vihainen

  • rehut: vihannekset / kasvikset : Ota noi mun rehut, mulle riittää tää fisu.

  • skisma: viha / kauna

  • vihannes: aivokuollut : Se on letkuissa ja iha vihannes

Sanonnat

"Huumenuori, häirikkö, nuorisorikollinen Leimoja, arpia, poltinmerkkejä – syvään painuneita Kalliita leimoja Me maksamme niitä Jokainen Ja nuori pesee ikänsä kaiken niitä pois Turhaan Sitä stigmaa ei huuhdo vesi eikä veri ei viina eikä viha Entä – rakkaus -? Maaria Leinonen."

"Jätä viha niille, jotka ovat liian heikkoja rakastamaan."

"Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi."

"Samaan kohteeseen suuntautuva rakkaus ei tee ihmisistä liittolaisia viha tekee sen aina."

"Viehättääkö oikeistopopulismissa sen yhtäaikainen herra- ja alempiarvoisten viha?."

Riimisanakirja

viha rimmaa näiden kanssa:

luokkaviha, herraviha, isoviha, miesviha, muukalaisviha, juutalaisviha, naisviha, ihmisviha, pikkuviha

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vietävästi, vigilia, vigvami, viha, viha-rakkaussuhde, vihaaja

Ehdota määritelmää