vaha

substantiivi

  1. Kiinteä, rasvainen aine, jota käytetään esimerkiksi kynttilöissä, voiteissa jne.

    Hän levitti huonekaluvahaa puupintaan kiillottamaan sitä.
Taivutus

yks. nom. vaha, yks. gen. vahan, yks. part. vahaa, yks. ill. vahaan, mon. gen. vahojen vahain, mon. part. vahoja, mon. ill. vahoihin.

vaha

  1. kemia pitkäketjuisen karboksyylihapon tai pitkäketjuisen alkoholin esteri

  2. murre|länsimurteissa iso, yksinäinen kivi, siirtolohkare, esiintyy paikannimissä: "Vahanka" tunnetaan massiivisesta siirtolohkareesta, "Halkivaha" saanut nimensä kahtia menneestä suuresta siistolohkareesta.''

Sanan alkuperä

vasa < vaksa/vaska, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi) tai baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat viro vaha, karjala vaha, ruotsi vax, liettua vaskas. Englanniksi wax

Katso myös: spermaseetti, vahaliitu, muovailusavi, muovailuvaha, lattiavaha

Synonyymisanakirja

vaha

  1. myrttivaha, karnaubavaha, karnauba, kandedillavaha, seresiini, lattiavaha.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lapset leikkivät värikkäällä vahalla.
Kynttilä on tehty mehiläisvahasta.
Auton kiillotus suoritettiin vahalla.

Riimisanakirja

vaha rimmaa näiden kanssa:

lattiavaha, villavaha, korvavaha, merenvaha, autovaha, mehiläisvaha, kiillotusvaha, muovailuvaha

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vagina, vaginaalinen, vaginismi, vaha, vahakabinetti, vahakakku