uusavutomuus

substantiivi

1. Uusavutomuus tarkoittaa tilaa tai olosuhteita, joissa henkilö ei kykene selviytymään itsenäisesti, ja hän tarvitsee jatkuvaa apua tai tukea.

   Uusavutomuus voi johtua monista eri syistä, kuten sairauksista tai sosiaalisista esteistä.

Synonyymisanakirja

uusavutomuus

1. neuvottomuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Uusavutomuus on käsite, joka liittyy ihmisen kykyyn selviytyä arjessaan ilman ulkopuolista apua. Se voi tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö on riippuvainen muiden tuesta esimerkiksi fyysisten tai henkisten rajoitteiden vuoksi. Tämä käsite on usein yhteydessä sosiaaliseen huoltoon ja palvelujärjestelmiin, jotka tarjoavat apua ja resursseja ihmisille, jotka eivät pysty hoitamaan itseään tai elämään itsenäistä elämää. Uusavutomuus voi esiintyä erilaisissa muodoissa, kuten pitkäaikaissairaudet, vammaisuus tai vaikeat elämänolot, ja se voi vaikuttaa merkittävästi yksilön elämänlaatuun ja hyvinvointiin.

Käännökset

Riimisanakirja

uusavutomuus rimmaa näiden kanssa:

alastomuus, hampaattomuus, selkärangattomuus, rahattomuus, tahattomuus, rauhattomuus, asiattomuus, viattomuus, ajattomuus, rajattomuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

uurto, uusasiallinen, uusasiallisuus, uusaste, uusavuton, uusavuttomuus