urautua

verbi

1. Kulua urille.
   Esimerkiksi: Tien urautuminen.

2. kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva: ohjautua vakiouomiin, kaavoittua, maneeristua.
   Esimerkiksi: Keskustelu urautui. Urautunut näyttelijä.

Katso myös: kanalisoitua, urauttaa, ratautua

Taivutus

1. inf. urautua, akt. ind. prees., yks. 1. uraudun, akt. ind. imperf., yks. 3. urautui, akt. kond. prees., yks. 3. urautuisi, akt. imperat. prees., yks. 3. urautukoon, akt. 2. partis. urautunut, pass. imperf. urauduttiin.

Käännökset

Riimisanakirja

urautua rimmaa näiden kanssa:

haarautua, varautua, vierautua, tahrautua, uhrautua, nuhrautua, tuhrautua, porautua, sorautua, tarrautua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

uraruuvi, urasuunnittelu, urauttaa, urautua, urbaani, urbaaninen