urautua

verbi

1. Kulua urille.
   Esimerkiksi: Tien urautuminen.

2. kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva: ohjautua vakiouomiin, kaavoittua, maneeristua.
   Esimerkiksi: Keskustelu urautui. Urautunut näyttelijä.

Katso myös: kanalisoitua, urauttaa, ratautua

Taivutus

1. inf. urautua, akt. ind. prees., yks. 1. uraudun, akt. ind. imperf., yks. 3. urautui, akt. kond. prees., yks. 3. urautuisi, monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. urautukoon, monikossa: akt. 2. partis. urautunut, monikossa: pass. imperf. urauduttiin.

Käännökset

Riimisanakirja

urautua rimmaa näiden kanssa:

haarautua, varautua, vierautua, tahrautua, uhrautua, nuhrautua, tuhrautua, porautua, sorautua, tarrautua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

uraruuvi, urasuunnittelu, urauttaa, urautua, urbaani, urbaaninen