ullakon

substantiivi

1. Rakennuksen ylin kerros, joka on usein vinokattoinen ja voi sisältää asuintiloja tai varastotilaa.

   Ullakolla oli vanhoja huonekaluja ja muistoesineitä.

Mitä tarkoittaa

Ullakko on rakennuksen ylin tila, joka sijaitsee kattojen alla. Se voi olla täysin asu- tai varastokäytössä, tai se voi olla tyhjillään. Ullakot voivat olla rakennettuja eri tavoilla, ja niiden muoto vaihtelee riippuen rakennuksen arkkitehtuurista. Ullakot ovat erityisesti tyypillisiä vanhemmissa rakennuksissa, joissa ne voivat tarjota tilaa lisähuoneille tai säilytykselle. Modernissa rakennussuunnittelussa ullakot ovat usein muunneltavissa asuintiloiksi, ja niissä voi olla ikkunoita, jotka tuovat luonnonvaloa tilaan.

Esimerkit

"Muistakaa", hän puhui, "että jos jokin teitä pimeässä peloittaa, esimerkiksi näette käytävässä valkean haamun tai kuulette ullakon rappusissa kolinaa, vaikka siellä ei ketään ole, niin älkää pelästykö älkääkä juosko pakoon, vaan menkää suoraa päätä rohkeasti ottamaan selvää, mitä tuo valkoinen on tai mikä rappusissa kolisee

Käännökset

Riimisanakirja

ullakon rimmaa näiden kanssa:

distikon

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ullakkohuone, ullakkokamari, ullakkokerros, ullakkokomero, uloimmainen, uloimmaksi