turkis

  1. Usein monikko, monikossa pukineiksi, asusteiksi ym. käytettävä muokattu eläimen nahka karvoineen (tuotteena).
    Esimerkiksi: Riista- ja tarhaeläimistä saatavat turkikset. Turkisten tai turkiksien kauppa. Minkki ym. arvoturkikset. Tekoturkis. Turkisten huolto. Hupun reuna on turkista.

Katso myös: soopeli, korvalaput, punakettu, platinakettu, boa

Taivutus

yks. nom. turkis, yks. gen. turkiksen, yks. part. turkista, yks. ill. turkikseen, monikossa: mon. gen. turkisten turkiksien, monikossa: mon. part. turkiksia, monikossa: mon. ill. turkiksiin.

Synonyymisanakirja

turkis

  1. talja, vuota, iho, nahka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti fur
pelt

Slangisanakirja

  • karvakotsa: turkishattu

Riimisanakirja

turkis rimmaa näiden kanssa:

mokkaturkis, tekoturkis

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

turkinkielinen, turkinkyyhky, turkinpippuri, turkis, turkisala, turkiseläin


Ehdota määritelmää